28.4.2018

Avengers: Infinity War

Marvelin uusin, mahtipontisin ja valtavin elokuva sai ensi-iltansa tällä viikolla. Kävin katsomassa elokuvan mieheni kanssa torstaina, ja tässäpä pientä pohdintaa elokuvasta. Olen yrittänyt pitää arvostelun spoilerivapaana, mutta jos et halua ihan varmasti tietää elokuvasta mitään etukäteen, niin älä lue tätä. 


Avengers: Infinity War on Marvelin elokuvauniversumin kymmenen vuoden matkan huipennus, johon kaikki aiemmat Marvelin supersankarielokuvat ovat johtaneet Iron Manista (2008) lähtien. Elokuva kertoo siitä, kuinka superpahis Thanos (Josh Brolin) yrittää kerätä itselleen ikuisuuskiviä muokatakseen niillä universumia, ja Avengers-ryhmä (Kostajat) yrittää estää Thanoksen aikeet. Elokuvassa nähdään supersankareita kaikista Marvelin elokuvauniversumin elokuvista: Iron Man, Kapteeni Amerikka, Hulk, Thor, Starlord, Doctor Strange, Spiderman... Käsissä on sillisalaatin ainekset, joilla saisi tehtyä epämääräisen ja pinnalliseksi jäävän elokuvan. Mielestäni kaikki sankarit saivat kuitenkin elokuvassa hyvin ruutuaikaa, eikä elokuva ollut niin sekava, kuin mielestäni vaikkapa The Avengers oli. Katsoja tuntee tässä vaiheessa kaikki sankarit hyvin, joten hahmoja ei tarvinnut esitellä, vaan osa hahmoista pystyi nousemaan jopa seuraavalle tasolle hahmokehityksessään. Siksipä onkin niin tärkeää, että ennen Infinity Warin katsomista on nähnyt edelliset Marvelin elokuvauniversumin 19 elokuvaa. Hahmojen tuntemisen suhteen myös juonenkäänteet vaativat monin paikoin edellisiin elokuvaan perehtymistä. 

Elokuva ei siis mielestäni ollut sekava suuresta hahmomäärästään huolimatta. Juoni kulki samanaikaisesti monessa eri paikassa pitkin universumia, mutta tämä tapahtumapaikasta toiseen hyppiminen ei ollut mielestäni häiritsevää. Elokuvan tunnelma vaihtui myös hyppimällä tunteesta toiseen: yhdessä kohtaa sai nauraa ja toisessa itkeä. Avengers: Infinity War on huumoripitoisista kohtauksista huolimatta vakavampi ja synkempi elokuva kuin edelliset Marvelin elokuvat. Jo elokuvan ensiminuuteilla asetetaan elokuvalle synkkä tunnelma, kun esitellään, miten voimakas ja paha hahmo Thanos on. Katsoja tietää alusta asti, ettei kukaan sankareista ole turvassa. Niinpä elokuvan ajan saa oikeasti jännittää lempparihahmojensa puolesta. Elokuvan dramaattisimpia hetkiä ei kuitenkaan mielestäni pohjustettu tarpeeksi, eikä surullisiin tunnelmiin jäädä vellomaan, joten tämä normaalisti niin helposti kyynelehtivä tyttö ei itkenyt kertaakaan elokuvan aikana. Nauraa sain kuitenkin useasti. 

Infinity Warissa eniten ruutu-aikaa hahmoista saa Thanos, joka tuntuu alusta asti todelliselta mahtiviholliselta. Thanoksen suunnitelmat tuntuvat kauheudestaan huolimatta ihan ymmärrettäville. Pohdin elokuvan ajan, että toivottavasti maapallon suurvaltioiden johtajat eivät näe elokuvaa, sillä heidän voisi kuvitella ottavan Thanoksen suunnitelmista mallia... Thanoksesta kuoriutuu elokuvan aikana kivan moniulotteinen hahmo. 

Infinity War oli uskomattoman eeppinen elokuva, jossa nähtiin toinen toistaan massiivisempia taisteluja. Elokuva oli visuaalisesti upeaa katsottavaa, ja oli mahtavaa nähdä, miten uudetkin Marvelin elokuvien supersankarit pääsivät osaksi Avengers-joukkiota. Aina uuden supersankarin tullessa ruudulle kuultiin taustamusiikissa supersankarin omassa elokuvassa kuultu musiikkiteema, joka liittää elokuvan auditiivisellakin tasolla edellisiin supersankarielokuviin. Tunnistettavimpia teemoja olivat tietysti Guardians of the Galaxy- ja Black Panther -elokuvien musiikit. Elokuvassa en pitänyt siitä, miten sukupuolisidonnaisia jotkut osat taisteluista olivat. James Bondeissakin minua ärsyttää aina se, jos naiset laitetaan taistelemaan naisia ja miehet miehiä vastaan. Black Widow saisi hyvin laitettua kampoihin Thanoksen miespuolisille apureillekin. :P

Avengers: Infinity War oli hyvä elokuva, jonka katsomisesta nautti (melkein) jokaisella elokuvan minuutilla. Elokuvan nähtyä katsoja jää ihmettelemään, mitä juuri tuli katsottua. Pohdiskelevin mielin jää odottamaan, milloin jatkoa seuraa, sillä elokuva jää todellakin todelliseen cliffhangeriin. Elokuva ei ollut kuitenkaan mikään loistavin tapaus Marvelin elokuvauniversumin leffojen joukosta, joten annan elokuvalle arvosanaksi 8:n. 

Ja toteanpas vielä loppuun, että suosikikseni Avengersien supersankareista on noussut parin viime elokuvan aikana Thor, itse asiassa miehen hiustenleikkuun myötä. Suosikkiasemaan mies ei ole varmasti päässyt hyvän ulkonäkönsä perusteella (kröh kröh...), vaan siksi koska on vain niin siisti ja voimakas ukkosen jumala. Kuka on sinun suosikkisi Avengerseista? 

(Kuva on otettu osoitteesta www.impawards.com.)

8 kommenttia:

  1. Oma suosikkisijani on melko tasaisesti jaettu Tony Starkin ja Doctor Strangen välillä (ja tietenkään näyttelijät eivät yhtään vaikuta *köh*) Näiden kahden vuorovaikutus leffassa olikin kiistatta sitä parasta antia :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii! Näiden kahden herrasmiehen sanailua oli kyllä mukava seurata. :) Itsekin pidän Doctor Strangesta, hänen hahmonsa on mukavan erilainen muihin supersankareihin verrattuna. Eeeeeeikä näyttelijä ole hullummasta päästä. ;)

      Poista
  2. Minun on kyllä pakko kummastella, että miten ensimmäinen Avengers-leffa on tätä sekavampi? Sehän käyttää paljon paremmin aikaa hahmojen rakentamiseen ja uudelleenesittelyyn, minkä takia monet ovatkin päässeet Marvelin kärryille vasta sitä katsoessaan (tyttöystäväni ja monta muuta mukaanlukien). Infinity Waria taas ei vain voisi katsoa näkemättä muita Marvel-leffoja, siitä ei ymmärtäisi lähestulkoon mitään.

    Vaikka mukana oli hyviä vitsejä, niin miksi se Draxin kauhea "olen niin paikallani, että muutun näkymättömäksi" -läppä oli jätetty mukaan?! Se oli ihan hirveä ja vei aikaa tärkeämmiltä asioilta!!!

    Ja vaikka filmin lopussa tapahtuikin yllättäviä juttuja (SPOILER SPOILER SPOILER SPOILER SPOILER!!!) eli monen sankarin kuolemia, ei mikään niistä oikein tuntunut miltään. En tiedä johtuiko se kiirehtivästä tarinankerronnasta, hahmojen vähästä ruutuajasta, vai siitä, että kuolleista sankareista esimerkiksi Spider-Manille ja Black Pantherille on jo ilmoitettu jatko-osat omille elokuvilleen, joten ainakin heidän on pakko palata takaisin henkiin seuraavassa osassa.

    Ja itseänikin häiritsee se, kuinka naiset tappelevat lähinnä naisia vastaan (vaikka toisaalta oli hauska nähdä Black Widow, Scarlet Witch ja se Wakandan pääsoturi taistelemassa yhdessä), mutta ymmärrän kyllä, että siinä pelätään sitä, ettei tällaisessa leffassa voi näyttää, kun mies lyö naista. Yhdysvalloissa se vaikuttaa helposti ikärajaan.

    Ja oma suosikkini Avengers-leffojen hahmoista on ehdottomasti Iron Man, vaikkakin Spider-Man on Marvel-hahmoista suosikkini. Hän ei vain ole saanut vielä yhtä paljoa ruutuaikaa kuin Tony Stark, mutta toivon, että Hämis nähdään vielä useaan otteeseen Marvel-teoksissa!

    - Joonatan, Elokuvan taikaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mieleeni The Avengers on jostain syystä jäänyt tosi sekavana elokuvana. Voihan se olla, että jos elokuvan nyt katsoisin, niin olisin toista mieltä. Jostain syystä en innostunut The Avengersista yhtään, enkä meinaa koskaan muistaa, mitä elokuvassa tapahtuu. Joten ehkä elokuvan "sekamelskaisuus" on vain omassa päässäni, koska en elokuvasta niin kovasti tykännyt. Järjellä ajatellen kyllä sanoisin, että kyllä varmaan Infinity War on sekavampi, koska siinä on enemmän hahmoja. Tunteeni ovat taas toista mieltä. XD

      No joo, tuo mainitsemasi Draxin vitsi oli kyllä aika surkea. Ja elokuvan lopun tapahtumat eivät tosiaan tuntuneet missään just tiedettyjen jatko-osien takia. Mutta ei minusta elokuvan alussakaan tapahtuneita traagisia käänteitä pohjustettu tarpeeksi, jotta ne olisivat tuntuneet jossain. Osasin myös aavistella, että tämä elokuva tulee loppumaan Avengersien häviöön, koska tiesi, että elokuva tulee jatkumaan "pian" seuraavalla Avengers-elokuvalla.

      Voi herranen aika! Vai vaikuttaa ikärajaan Yhdysvalloissa se, lyökö mies naista vai miestä!? Just joo! Minä en kyllä ymmärrä tätä ollenkaan. Ketään, KETÄÄN ei saisi koskaan lyödä, ja sillä, osuuko lyönti mieheen vai naiseen, ei pitäisi minusta olla merkitystä ikärajan suhteen. Mielestäni ikärajaa voisi nostaa, jos elokuvassa ylipäätään lyödään ketään, jos siellä ei haluta tällaista väkivaltaa lapsille näyttää. Voi Yhdysvallat sentään! ...mutta joo, oli se toisaalta hauska nähdä naiskolmikko taistelemassa keskenään. :)

      Tony Stark on mielestäni muuttunut parin uusimman leffan aikana miellyttäväksi. Huomion keskipisteenä olevasta Starkista en pitänyt yhtään, millainen hän ekoissa leffoissaan oli. Ja eiköhän toiveesi toteudu, ja Hämis pääsee loistamaan tulevissa elokuvissa.

      Poista
  3. Olen varsin myöhäisherännäinen Marvel-fani, enkä ole nähnyt läheskään kaikkia MCU:n elokuvia. Siispä olin ennen tämän elokuvan näkemistä vähän huolissani siitä, pysynkö kärryillä. Huoleni osoittautuivat melko turhiksi, sillä ainoastaan alku tuntui minusta sekavalta. Muuten elokuvaa oli helppo seurata, vaikken ollut nähnyt esimerkiksi Guardians of the Galaxy -elokuvia. Mielestäni MCU:n perinpohjainen tunteminen ei siis ole välttämätöntä (lisäksi olin selvittänyt ennen elokuvaa, mitä olisi tarpeen tietää esimerkiksi Ikuisuuskivistä). Mutta nyt haluan ehdottomasti nähdä aiemmatkin elokuvat!

    Itsekään en elokuvan aikana itkenyt, mutta minulle jäi lopusta jotenkin tyhjä olo. Vasta kotiin päästyäni aloin itkeä, enkä kunnolla toipunut ennen aamua. Kaiken kaikkiaan Infinity War oli hyvin intensiivinen kokemus.

    Suosikki-Avengerini on varmaankin Bruce Banner/Hulk. Hahmo voitti minut ensimmäisessä Avengers-leffassa puolelleen haavoittuvaisuudellaan ja ristiriitaisella suhteella alter egoonsa. Nyt supersankareita on niin paljon, että muitakin suosikkeja on tullut (kiinnyin huomaamattani Spider-Maniin Infinity Warissa), mutta kyllä Bruce on edelleen lähimpänä sydäntäni. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpas hyvä, ettei aiempien elokuvien näkemättömyys haitannut elokuvaelämystäsi. Jotenkin sitä itse ajatteli, että ei sitä pysyisi varmasti elokuvassa mukana, jos ei olisi aiempia elokuvia nähnyt, mutta hyvä, ettei näin käynyt ainakaan sinun kohdallasi. Ja awww, kylläpä elokuva on vaikuttanut sinuun vahvasti! Infinity War oli todellakin intensiivinen elokuva!

      Hulkin ja Brucen välistä suhdetta on kyllä jännä katsoa. Infinity Warissa ja Thor: Ragnarökissä Hulk/Bruce on saanut ruutuaikaa paljon enemmän, ja itsekin olen näiden elokuvien kautta päässyt paremmin hahmoon sisälle.

      Poista
  4. Pääsin vasta nyt lukemaan tämän kun sain Infinity warin vuokrattua. Olen edelleen monta tuntia elokuvan katsomisen jälkeen jotenkin ihan toisessa galaxissa :D. Mutta minusta Infinity war oli onnistunut ja mahtipontinen seikkailu, jossa pysyi kokoajan yllättävän hyvin mukana! Hahmojen väliset suhteet olivat mielenkiintoisia ja pidin elokuvan synkkyydestä, joskin myös huumori upposi. Oma lemppari Avengerini on ehkäpä Spiderman, koska rakastan Tony Starkin ja Peter Parkerin "isä-poika"-suhdetta ja minusta on kiva että porukassa on myös yksi junnu mukana, kun itse olen samaa ikäluokkaa Peter Parkerin kanssa. Toinen lempihahmoni on Loki, mutta häntä emme varmaankaan laske Avengereihin eikä hänellä ollut tässä elokuvassa juurikaan ruutuaikaa :D. En tiedä kuinka kestän ensi vuoteen kun jatko-osa ilmestyy, se tulee olemaan ensi leffavuoden kohokohtia ja todella toivon että jatko-osaan panostetaan yhtä paljon kuin infinity wariin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee! Infiniy Warin jälkeen oli totta totisesti hankala irrottautua elokuvan tunnelmasta. Mielenkiinnolla odotan, mihin suuntaan seuraava elokuva supersankarit vie. :) Hämähäkkimiehelle löytyy kyllä oma vankka kannattajakuntansa! Itse olen (yhä) sitä mieltä, että Tobey Maguire on se "ainoa oikea" Spiderman, vaikka Tom Holland roolistaan todella mainiosti suoriutuukin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!