Don Rosan kovakantiset

Elämääni on aina kuulunut Aku Ankka. Mummini alkoi tilaamaan lehteä minulle, kun menin ensimmäiselle luokalle, ja siitä asti lehti on kolahtanut postiluukusta alas joka keskiviikko. Henkisen kriiseilyn jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että Don Rosa on paras ankka-piirtäjä. Tässä ovat kaikki kuusi Don Rosan kovakantista kokoelmateosta, jotka omistan (veljeni kanssa). Ehkä minun pitäisi ostaa loputkin kirjat kokoelmaani.

Simba-harja

Viime keväänä maalasin meille Leijonakuningas-ulkoharjan. Maalit olivat ihan normaaleja akryylimaaleja (toivotaan, ettei sade ja lumi haalista niitä), ja leijonan sain tehtyä sabluuna-tekniikalla. Läheltä katsottuna Simbassa huomaa pieniä kauneusvirheitä, mutta kaukaa Simba näyttää ihan aidolta leijonakuninkaalta!

Soundtrackit 2.

Toinen soundtrack -osioni esittelee kaksi levyä, Aladdinin ja Viidakkokirjan soundtrackit. Olen ostanut molemmat levyt CDON.comista vuosi sitten syksyllä. Molemmat levyt ovat englanninkielisiä soundtrackejä.

Aladdin -soundtrack vie kuuntelijan arabilaiseen tunnelmaan. Aladdinin kansilehtinen ei ole kirjamaisesti avattava, vaan se on yhtä pötköä oleva taitettava lehdykkä. Kansilehteen on kuitenkin saatu kaikkien levyn kappaleiden sanat ja pari kuvaa Aladdinista ja Jasminesta taikamaton kyydissä. Kansilehtisessä olevat kuvat ovat mielestäni huonoja. Ne olisi olleet paljon parempia, jos ne olisi otettu kuvakaappauksena suoraan elokuvasta. Tosin silloin kansilehtisenkin olisi ehkä pitänyt olla kirjamainen. Itse taidan pitää kirjamaisista kansilehtisistä enemmän, sillä ne on jotenkin helpompi ottaa käsiin muovien välistä. Soundtrackin levyssä on ihana, arabi-tyylinen kuvio, ja levynpaikan kohdalle on ihanasti valittu pyöreä, levyn muotoa jäljittelevä kuu, jonka edestä taikamatto lentää. Pointsit näistä! 

Itse levyltä löytyy kaikki laulut ja taustamusiikit elokuvasta, mutta niiden lisäksi levyltä voi kuunnella lauluja, joita ei valittukaan lopulliseen Aladdin -elokuvaan. Näitä poistettuja lauluja ovat levyn lopussa olevat demot Proud of Your Boy ja High Adventure. Mielestäni High Adventure on todella iskevä ja hyvä biisi. Levyn toinen kappale, Legend of the Lamp, on taas pelkästään puhetta. Kappaleessa katukauppias-kertoja kertoo elokuvassakin esiintyvät tarinan alkuasetelmat. Mielestäni paras laulettu laulu on A Whole New World, ja paras instrumentaali on Marketplace.

Viidakkokirja -elokuvan soundtrackiltä kuuluu ihana vanhanaikaisuus, sillä alkaahan elokuvallakin olla ikää vajaat 50 vuotta. Suurin osa Viidakkokirjan soundtrackin kuvituksesta ei ole kuvakaappauksia Disneyn klassikosta lukuunottamatta pieniä kuvia sivujen reunoilla (kuten toiseksi alimmaisesta kuvasta näkyy). Levyn kuvitus on kuitenkin paljon luontevamman näköinen kuin Aladdinin, sillä Aladdinin levyssä hahmot ovat jotenkin liian erilaisen näköisiä elokuvaan verrattuna. Aladdinin tapaan myös Viidakkokirjan levynpaikan kohdalla on ihana, pyöreähkö kuva, jossa Baloo ja Bagheera saapastelevat kahdestaan viidakossa. Levyn kansilehtinen on kirjamainen, ja siitä löytyy paljon upeita kuvia ja kaikkien kappaleiden sanat.

Viidakkokirjan laulut ovat mielestäni melko aliarvostettuja. Itsellänikin tulee kuunneltua paljon Kaunottaren ja Hirviön, Leijonakuninkaan, Pocahontasin ja Aladdinin lauluja, mutta vanhempien elokuvien, niinkuin Viidakkokirjan laulut jäävät vähemmälle kuuntelulle. Viidakkokirjan soundtrackin laulut saavat kuitenkin aina hymyilemään, ja niistä onkin vaikeaa valita, mikä olisi se paras! Kaikissa lauluissa on omat kivat vibansa. Ehkä hieman muita parempi laulu on Apinalaulu eli I Wan'na Be Like You. Levyltä löytyy siis kaikki elokuvan laulut ja instrumentaalit, mutta myös elokuvasta poistetut laulut Aladdinin tapaan. Näiden lisäksi levyn kappale numero 17 on säveltäjien, Shermanin veljesten haastattelu, missä he kertovat, miksi tietty kappale poistettiin elokuvasta ja mitä mieltä he ovat elokuvaan jääneistä kappaleista. Tämä yhtäkkinen levyn keskellä alkava puhetulva hämäsi minut ensimmäisellä kuuntelukerralla, enkä ole oikein vieläkään päässyt kuuntelemaan haastattelua ajatuksen kanssa. Mielestäni elokuvasta poistetut kappaleet kuulostavat vähän oudoilta, joten on ihan hyvä, että elokuvaan valittiin ne kappaleet, mitkä siinä nyt on!

Disney's Art of Animation

Tämän kirjan olen joskus esitellyt Rinki tinki tinkissä.

Disney's Art of Animationin kannet näyttävät tylsän harmailta, mutta kirja on kaikkea muuta kuin tylsä. Tosin kansien tylsyys voi hyvinkin johtua siitä, että lainasin kirjan kirjastosta, ja siitä on saatettu ottaa päältä pois kenties rispaantuneet värikkäämmät kannet. Kirja on jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen kertoo Mikki Hiiren tarinan, Silly Symphonies -sarjasta ja Waltin ensimmäisistä animaatioelokuvista. Toinen osa kirjasta taas käsittelee Kaunotar ja Hirviö -elokuvan eri tekovaiheita aina käsikirjoituksesta äänittämiseen, kuvien sommitteluun ja väritykseen. Disney's Art of Animation on hyvin mielenkiintoinen kirja, jossa on todella paljon kuvia ja vähän tekstiä, mutta sehän vain sopii animaatiosta kertovaan kirjaan!

T-paidat

Miun Disney-paidat. Yllä olevat ovat minun ostamia, alla olevat avopuolisoni tuliaisia Saksasta. Disney-aiheisiin paitoihin on kiva pukeutua, ja ne aiheuttavat usein riemua työpaikkani lapsissa. Näitä on pakko ostaa joskus tulevaisuudessa lisää!

 

Pinocchion seikkailut - kirja-analyysi

Pinocchion seikkailut -kirjasta alkaa Ihmeiden aukion ensimmäinen varsinainen "tekstisarja". Tässä kirja-analyysi -sarjassa teen lyhyen ja ytimekkään analyysin alkuperäiskirjoista, joihin Disney-klassikot perustuvat. En näissä analyyseissä ala erittelemään, mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on kirjan ja Disneyn elokuvan välillä, sillä sen olen tehnyt jo tiivistetysti Rinki tinki tinkin elokuva-arvosteluissa. Ihmeiden aukion analyysit pysyvät siis pelkästään kirjan parissa. Ja yritän pitää nämä analyysit mahdollisimman lyhyinä, sillä Rinki tinki tinkin puolella elokuva-arvostelut ovat ryöstäytyneet jo käsistä... Ei siis muuta kuin lukuintoa niin tämän tekstin kuin myös esitellyn kirjan parissa!

Kirjoittaja: Carlo Collodi

Sivumäärä: 207

Valmistumisvuosi: 1883

Kuvittaja: Enrico Mazzanti

Suomentaja: Maija Halonen

”Olipa kerran… - Kuningas! pienet lukijani varmaankin heti huudahtavat. – Ei, lapseni, nyt te erehdyitte. Oli kerran puupalanen.”

 

Pinocchion seikkailut kertoo jo nimensäkin mukaan Pinocchiosta, ja niin myös kirjan päähenkilö on Pinocchio. Kirja alkaa siitä, kun Pinocchio syntyy: hänet vuollaan marionettinukeksi puhuvasta halosta. Jo alusta alkaen Pinocchio on hyvin vilkas poika, joka ei tahtoisi mennä tylsään kouluun. Pinocchio tahtoisi vaan huvitella, syödä, nukkua ja viettää rentoa elämää.  Kirjan aikana Pinocchio tajuaa, että tämä huvitteleva elämä ei olekaan sitä parasta mahdollista, vaan omien askareiden, opiskelun ja työn tekemättä jättäminen kostautuu tavalla tai toisella. Pinocchion tapauksessa tämä kostautuminen on yleensä hyvin kärjistettyä. Pinocchio ei kuitenkaan opi elämäntaitoja hetkessä, vaan hänellä menee monta vuotta ja hän kokee monta eri vastoinkäymistä ennen ymmärryksen kasvamista. Lopulta marionetti muuttuu oikeaksi pojaksi. 

Pinocchiolla on monta esikuvaa, viisasta tukijaa, joka johtaa häntä oikealle tielle elämässä. Pinocchion isä, Geppetto, on esikuvista tärkein. Alussa Pinocchio kujeilee isänsä kustannuksella, kuten näyttää tälle kieltä, potkaisee tätä päähän, karkaa ja myy aapiskirjan päästäkseen marionettiesitykseen. Pikku hiljaa Pinocchio kuitenkin oppii, että isä tekee kaikkensa hänen hyväkseen, ja niin hänkin haluaa vastata isänsä hyvyyteen samalla tavalla. Geppettonkin tunteet poikaansa kohtaan muuttuvat kirjan aikana. Aluksi Geppetto pohtii, miksi veistikään niin huonosti käyttäytyvän pojan, sitten hän haluaa poikansa menestyvän ja toivoo tälle vain parasta, ja kirjan lopussa hän on jo hyvin ylpeä pojastaan. 

Toinen Pinocchion tiellä johdattaja on kultakutrinen haltijatar. Haltijatarta kohtaan Pinocchio tuntee koko ajan kunnioitusta, vaikka ahneuksissaan aina pettääkin haltijattaren odotukset. Haltijatar kuitenkin uskoo Pinocchion hyvyyteen, ja lupaa muuttaa hänet oikeaksi pojaksi, jos Pinocchio vain näyttää olevan muutoksen arvoinen. Haltijatarkin muuttuu useaan kertaan kirjan aikana. Aluksi hän esiintyy kultakutrisena tyttönä, jota Pinocchio pitää siskonaan. Seuraavaksi hän on muuttunut aikuiseksi naiseksi, joka äitimäisesti huolehtii Pinocchiosta. Sitten haltijattaresta tulee kultainen vuohi, ja lopuksi haltijatar ilmestyy enää vain äänenä Pinocchiolle tämän unessa. 

Kolmas Pinocchion esikuvista on puhuva sirkka, joka yrittää opettaa Pinocchiolle oikealla polulla pitäytymistä. Pinocchio kuitenkin murhaa sirkan hänen omatuntonsa kolkuttamisesta. Kuollut sirkka ilmestyy Pinocchiolle vielä myöhemmin kummituksena, ja yksi Pinocchiota hoitavista lääkäreistä on elävä sirkka, joka jostain syystä muistaa, kuinka Pinocchio on murhannut hänet… Ota tuosta nyt sitten selvää! Pinocchiossa on myös sivuhenkilöitä vaikka muille jakaa, kuten Pinocchion ystävä Kynttilä, suuri haikala ja mestari Kirsikka, eikä unohdeta Pinocchiota huijaavia kettua ja kissaa! 

Pinocchion seikkailut -kirja kertoo siis lukijalle, millainen on hyvä poika. Hyvistä tytöistä kirjassa ei pukahdeta mitään, sillä hyvät tytöthän olivat kirjan kirjoittamisen aikana vain äitiä kotiaskareissa auttavia tottelevaisia tyttöjä. Seikkailut ja koko elämä tapahtui poikien maailmassa. Hyvä poika on kirjan mukaan sellainen, joka opiskelee ja hoitaa työnsä säntillisesti, eikä koskaan pistä vastaan auktoriteeteille. Tätä ajatusmaailmaa kuvaa kirjasta otettu lause: ”Se on nyt sinun kohtalosi, sillä on kirjoitettu viisauden lakikirjaan, että kaikki tottelemattomat pojat jotka eivät välitä kirjoista, koulusta, eivätkä opettajista, vaan tahtovat viettää päivänsä leikkimällä ja huvittelemalla, ne ennemmin tai myöhemmin muuttuvat pieniksi aaseiksi.” Satu kertoo konkreettisilla tapahtumilla, mitä käy huonosti käyttäytyville pojille. He saattavat joutua rosvojen varastelun kohteeksi, heidät saatetaan hirttää, heitä saatetaan luulla päivälliseksi tai he saattavat muuttua aaseiksi. Kirja on varmasti aikanaan toiminut mainiona ”älä tee näin” -oppaana nuorille iltasadun kuuntelijoille. 

Kirjan kertojana toimii kaikkitietävä kertoja, joka eläytyy kirjan hahmojen kohtaloon ja surkuttelee heitä. Kertoja on myös hyvin opettavainen, sillä aina sivulauseessa hän muistuttaa lukijaa siitä, miten Pinocchion kulloinenkin käytös on huonoa. Kertoja myös puhuttelee suoraan lukijaa, kuten tekstini alussa olevasta lainauksesta huomaa. Pinocchion seikkailuiden jokaisen luvun otsikkona toimii pieni tiivistelmä siitä, mitä luvussa tulee tapahtumaan. Kirjan tapahtumissa pysyisi siis ihan hyvin perillä, jos lukisi vain jokaisen luvun tiivistelmän. Sivujen välissä vilahtelee myös Enrico Mazzantin piirtämät upeat mustavalkoiset kuvat, joiden avulla pienempienkin lukijoiden mielenkiinto säilyy yllä. Kaiken kaikkiaan Pinocchion seikkailut on oiva satukirja tämänkin päivän lapsille, vaikka osa tapahtumista tuo ilmi liikaa 1883-luvun konservatiivisia käsityksiä. 

Lumikki ja seitsemän kääpiötä -kirja

Lumikki ja seitsemän kääpiötä on Disney Pressin vuonna 1993 kustantama kirja Disneyn Lumikki-klassikosta. Kirja kertoo klassikon tapahtumat yhtään niitä muuttamatta. Lumikki ja seitsemän kääpiötä on jaettu parin sivun pituisiin lukuihin, jotta vanhempien on helppo rytmittää tarina lapsilleen sopiviksi iltasatupätkiksi. Tosin toivottavasti vanhemmilla on sen verran järkeä, ettei tarinaa jätetä juuri jännittävimmissä kohdissa kesken, vaan esim. Lumikin eksyttyä metsään tarinaa luetaan siihen asti, että hän löytää kääpiöiden mökin. Kirjassa on ihana kuvitus, ja jokaisella aukeamalla toinen sivu on kuvaa ja toinen tekstiä. Harmi, ettei kirjan kuvittajaa sanota missään, sillä kuvat on selkeästi tehty juuri tätä kirjaa varten. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -kirjan olen saanut joskus lapsena itselleni.