The Fairest One of All

Ostin The Fairest One of All -kirjan itse itselleni syntymäpäivälahjaksi viime marraskuussa. Luin kirjan vasta tämän vuoden puolella (Viidakkokirjan viedessä ajan viime vuonna...). The Fairest One of All kertoo Disney-klassikon Lumikki ja seitsemän kääpiötä teosta. Kirja on jaettu kolmeen osa-alueeseen: aikaan ennen Lumikin tekoa, Lumikin tekoprosessiin ja aikaan Lumikin ilmestymisen jälkeen. Ensimmäinen osa-alue esittelee eri versioita Lumikista ennen vuotta 1934. Käsittelyyn pääsee niin Grimmin versio sadusta kuin kaikki mahdolliset näytellyt elokuvat ja teatteriversiot Lumikista. Toinen osa-alue on kaikkein pisin kolmesta alueesta. Siinä kerrotaan Walt Disneyn innostumisesta pitkän animaation tekoa, erityisesti Lumikkia kohtaan, sekä tietysti elokuvan tuotannosta, musiikista ja animaatiosta. Jokainen elokuvassa esiintyvä hahmo metsästäjää myöten pääsee syväanalyysin kohteeksi. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan jokainen elokuvan kohtaus käsitellään yksitellen yksityiskohtaisesti läpi. Toisen osa-alueen viimeinen kappale kertoo Lumikin ensi-illasta. Kolmas kirjan alueista pääseekin alkamaan Lumikki-huumalla. Lopussa käsitellään myös Disneyn sota-ajan elokuvia ja kuinka Lumikki (tai lähinnä kääpiöt) osallistui niihin, Lumikkia televisiossa sekä elokuvan uudelleenjulkaisuja teatterikierrosten muodossa. 

The Fairest One of All -kirja on suurikokoinen, ja se on fyysisesti todella raskasta luettavaa. Itse teksti on kuitenkin kirjoitettu koukuttavasti, ja minä ainakin uppouduin Lumikin maailmaan täysin kirjaa lukiessani. Kirjassa oli enemmän tekstiä, kuin mitä olin odottanut sitä netistä ostaessani, mutta onneksi satojen sivujen väliin mahtui kiitettävästi kuviakin. Pidän kirjasta todella paljon, ja yritän nyt vain keksiä, missä kohdassa kotiani se pääsisi edustamaan itseään kaikessa komeudessaan! :)

Disney-postikortit

Disney-kokoelmaani kuuluu myös pieni kasa postikortteja. Kortit ovat niin nättejä, että ne ovat saaneet näköalapaikan työpöytäni yläpuolelta. Niinpä aina, kun kirjoittelen tietokoneella blogeihin Disney-tekstejä, voin hakea inspiraatiota postikorttien kuvista. :) Osan korteista olen saanut siten, kuten kortteja yleensä saadaan: joku on lähettänyt ne minulle, yleensä syntymäpäiväkortiksi. Osan korteista olen kuitenkin ostanut itse ihan oman seinäni iloksi.

Yläpuolella olevat dalmatialaiset ja kahden alapuolella olevan kuvan kortit olen ostanut itse Turun kauppahallista. Ainakin ennen muinoin Turun kauppahallissa oli pieni myymälä, joka myi suomalaisaiheiden matkamuistojen lisäksi vanhaa sarjakuva-tavaraa. Myynnissä oli mm. Betty Boob -mukeja, Tintti-julisteita ja hirveä määrä Disney-aiheisia postikortteja, pieniä patsaita ja joulukoristeita. Itse ostin myymälästä aina vain postikortteja ja pinssejä niiden alhaisten hintojen takia. En ole nyt suunnilleen kahteen vuoteen käynyt Turun kauppahallissa, eli en tiedä, onko myymälä vielä paikallaan. Mutta jos suuntaatte Turkuun päin, niin käykää ihmeessä tsekkaamassa kauppahallin puolelta mahdollisia Disney-herkkuja!

Yläpuolella olevan kuvan korteista Topi ja Tessu on ostettu vielä Turun kauppahallista. Viidakkokirja- ja Wall-E -kortit olen saanut eräältä kaveriltani synttärikorteiksi. Kaunotar ja Kulkuri -kortin on taas eräs toinen kaverini lähettänyt minulle ulkomailta, en nyt muista, mistä päin Eurooppaa. 

Yllä olevan rivin korteista vanhin on ehdottomasti dalmatialaiskortti, kuten siinä komeilevasta numerostakin näkee. Olen saanut sen oikeasti täyttäessäni 8 vuotta! Leijonakuningas 2 -kortin äitini osti oman valintani mukaan jostain kirjakaupasta ala-asteella ollessani. Ihaa-kortin olen saanut ylä-asteella synttärikortiksi. Kaikki alarivissä olevat kortit olen taas saanut yliopisto-opiskeluaikoinani synttärikorteiksi. 

Alla on vielä kuva, jossa kortit komeilevat seinälläni.

Hamstraatko sinä Disney-aiheisia postikortteja? Tai onko sinulla tapana ostaa postikortteja ihan vain itsellesi koristeeksi johonkin? Minä voin vastata molempiin kysymyksiin: kyllä!

Tiikeri-tsumi

Toivoin joululahjaksi veljeltäni Tsum Tsumia, ja toiveeni täyttyi. Sain joululahjaksi Tiikeri Tsum Tsumin, ja näin kokoelmani kasvoi yhdellä karvapalleroisella suuremmaksi. Veli osti Tiikerin BR:stä. Se oli mielestäni laadukkaampi, kuin samaisesta kauppaketjusta itse ostamani Mikki ja Minni - tai ainakaan nukkaa ei ollut nähtävillä. Tiikeri kiinnosti kovasti jouluna vanhempieni villakoiria, mutta onneksi onnistuin pelastamaan hänet koirien hampaista. Voi sitä pettymyksen ilmettä, mikä koirien silmistä paistoi. :) Seuraavat Tsum Tsumit joudun ostamaan ulkomailta, ellei BR:n valikoima pian laajene. Itse olen nähnyt BR:ssä myynnissä omistamieni Tsumien lisäksi Ihaan, ja jotenkin hänestä tehty pallero ei kauheasti innostanut minua avaamaan rahapussini nyörejä. Pidetään siis peukkuja, että BR:n valikoima kasvaa, tai että saan pian houkuteltua mieheni mukaan Tukholmaan Disney Store -reissulle! 

Alla vielä kaikki Tsum Tsumini yhteiskuvissa.

Soundtrack 7.

Esittelin marraskuussa ensimmäisen omistamani Disneyn The Legacy Collection -CD:n, Pinocchion. Toinen ostamani Legacy Collection -levy on Tuhkimo, ja se juhlistaa Disneyn Tuhkimo-elokuvan 65-vuotis juhlaa.

Tuhkimo-levyn kuvituksesta vastaa Lorelay Bové, joka on maalannut kaikkiin The Legacy Collection -sarjan levyihin upeat kannet. Paksu kansilehtinen sisältää Lorelay Bovén minimaalauksia, mutta joukkoon on mahtunut myös luonnoksia elokuvan tekoprosessin ajalta. Erityisesti Tuhkimon talon (pohja)piirrustukset kiehtovat minua. Upean kuvituksen lisäksi kansilehtistä kelpaa selailla, sillä siinä on kaikkien laulettujen kappaleiden sanat, mutta lisäksi siinä on pienimuotoinen tietoisku Tuhkimon musiikin tekoprosessista ja ääninäyttelijöiden (laulajien) valinnasta.

Tuhkimo-soundtrack sisältää kaksi levyä. Ensimmäisellä levyllä on kaikki elokuvan kappaleet esiintymisjärjestyksessään. Lauletut laulut ja instrumentaalit siis vuorottelevat keskenään. Ensimmäisellä levyllä on vain 10 kappaletta, ja levy tuntuu tosi lyhyeltä. Toiselta levyltä kappaleita löytyy yli kaksinkertainen määrä, 23. Toiselle levylle on löydetty Disneyn arkistoista "kadonneita" kappaleita, joita on Tuhkimon tekoprosessin aikaan nauhoitettu elokuvaa varten, mutta jotka on jätetty pois valmiista elokuvasta syystä tai toisesta. Kaikista näistä kadonneista kappaleista esitetään levyllä demo-versio ja "kunnon" versio. Ei ihme, että kakkoslevyllä on enemmän kappaleita, kun melkein kaikki esitetään kahteen kertaan. Kakkoslevyllä on myös "Bonus kappaleita", jotka kuulostavat minusta Tuhkimon taustalla soivalta musiikilta, joita kuullaan jo ykköslevyllä. Näitä bonus-kappaleita ei selitetä kansilehtisessä millään lailla (tai en ainakaan huomannut), ja ne jäävätkin minulle hieman mysteeriksi.

Tuhkimossa on aivan ihanat musiikit, ja ilomielin ostin tämän soundtrackin levykokoelmani sekaan. Ihanuuden kruunaa levyn ja kansilehtisen mahtavat kuvitukset... Joskin takakannessa Tuhkimoa tanssittava jykeväleukainen prinssi saa minussa aikaan nauruntirskahduksia. :)