Lapsuuteni leluja

Aikoja sitten minulta pyydettiin, että kirjoittelisin tekstin parhaista Disney-leluista, joilla lapsuudessani leikin. Nyt ajattelin vihdoin toiveen toteuttaa! Paljon minun lapsuuteni leluja on heitetty roskiin tai lahjoitettu muille, eikä niitä ole enää tallella kuvattavaksi. :( Meillä ei myös lapsena ollut hirveästi Disney-aiheisia leluja, vaikka leluja aika paljon olikin. Niinpä listalla on vain viisi eri kohtaa. Kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä.

BARBIET

Ehdottomasti suosikkilelujani lapsuudessa olivat Barbie-nuket. Disney-aiheisia nukkeja minulla oli lapsena Pocahontas ja Esmeralda - Qui-Gon Jinnin olen saanut myöhemmin.  Esmeralda-nukke itsessään heitettiin ammoisina aikoina roskakoriin, mutta sen vaatteet ovat säilyneet. (Alunperin nukke näytti tältä.) Barbieita esittelin ensimmäisen kerran tässä tekstissä, mutta otin mummulassa käydessäni parempia kuvia Pocahontasista ja Qui-Gonista, joten voin esitellä heidät uudelleen (jedin ensimmäistä kertaa), jos haluatte. 

TARZAN

Tarzan oli oikeastaan veljeni lelu, mutta muistan minäkin joskus leikkineeni sillä. Tarzan-paketissa apinamiehen mukana tuli kaksi paviaania, joista toinen on hävinnyt johonkin. Meidän leikeissämme Tarzan oli aina hirveän aggressiivinen tyyppi - johtunee lelun ilmeestä. :) Tarzanista ja paviaanistakin otin useampia kuvia, joten voin heidät esitellä blogissa tarkemmin, jos haluatte.  

KARAKASETTI

Karakasetteja meillä oli kaksi kappaletta. Niiden A-puolella esitettiin Disney-elokuvien lauluja, mm. Tuulen värit, Se on kuin yö ja Hakuna matata. B-puolella samoista lauluista esitettiin vain säestys, ja laulut sai itse laulaa päälle mukana tulleen laulukirjan sanojen avulla. Näitä kuuntelimme aina pitkillä automatkoilla. Meillä oli myös satukasetteja ainakin Tuhkimosta, joissa satu kuului kasetilta, mutta samaan aikaan sitä pystyi seuraamaan mukana tulleesta satukirjasta. Karakasetit olivat minusta lauluineen kuitenkin parhaita. 

PELIT

Meillä oli pari Disney-aiheista lautapeliä: Nalle Puh -muistipeli ja Notre Damen kellonsoittaja -domino. Dominoa muistan tykänneeni pelata kovastikin, varmaan kauniin Esmeraldan takia. :) Lisäksi meillä oli paljon palapelejä, jotka olen esitellyt jo aiemmin täällä.  

McDONALD'S-LELUT

Aina välillä kävimme lapsena syömässä Happy Meal -ateriat mäkkärissä, ja näihin aterioihin kuului oleellisesti lelu. Lelu oli varmaan lapsena parasta aterioissa, ei se itse ruoka. :) Aina välillä mäkkärin leluvalikoimaan ilmestyi Disney-aiheisia leluja, joita meillä oli yllättävän paljon! McDonald's-leluja meillä ei ole enää tallella, tai ainakaan en löytänyt niitä, joten alla olevat kuvat on kaivettu esiin netistä.

Näistä meillä oli Mulan, Khan-hevonen, Pikkuveli ja ehkä Shan Yu.

Näistä meillä oli Esmeralda, gargoilit ja Quasimodo.

Näistä meillä oli siamilaiset kissat ja Jalo.

Näistä meillä oli Hercules, Megara, Hades ja hydra.

 

Millaisia Disney-leluja teillä oli lapsuudessa? Oliko jollakulla samoja leluja kuin minulla?

 

McDonald's-lelujen kuvat otettu osoitteista: http://i.ebayimg.com, http://www.thorndon.co.nz ja https://s-media-cache-ak0.pinimg.com.

Soundtrackit 8.

En ole vielä esitellyt täällä ihka ensimmäisiä omistamiani soundtrackejä! Ala-asteella ollessani vanhempani ostivat minulle Leijonakuningas- ja Pocahontas -soundtrackit. Minulla ei ole mitään hajua, mistä levyt on ostettu, mutta ne on ostettu joskus viime vuosituhannella (90-luvun lopussa). Molemmat levyt ovat englanninkielisiä, ja ne ovat rakkaimmat Disney-levyni.

Leijonakuningas-soundtrackin kansi on todella upean näköinen. Olen aina ihastellut kannen estettisyyttä ja jylhää Simbaa. Kansilehtisen takakansi jatkaa lehtisen kannen kuvaa tasannilla. Varsinainen levypakkauksen takakansi on vain tylsän sininen. Kansilehtisen sisällä ei ole yhtään kuvia elokuvasta. Sisältä löytyy kaikkien laulujen sanat, ja sanojen taustalle on piirretty kyllä aurinkoja ja kasveja pieneksi estetiikan siemeneksi. Olen tottunut levyjen kansilehtisissä tällaiseen koruttomuuteen, ja niinpä innostun aina hirveästi ostaessani levyn, jonka kansilehtisessä komeilee monenlaisia kuvia (kuten Legacy Collection -levyillä).

Leijonakuningas-levyltä löytyy elokuvan lauletut laulut ja Elton Johnin versiot lauluista. Levyllä on neljä instrumentaalikappaletta, eli kaikki elokuvan taustamusiikit eivät ole levylle valitettavasti mahtuneet. Rakastan Leijonakuninkaan lauluja, ja tätä levyä kuunnellessa pääsee aina elokuvan afrikkalaiseen tunnelmaan. En osaa valita lauluista parasta, sillä kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä minulle. Be Prepared on se vähiten kuunneltu, ja ainoa, jonka sanoja en osaa ulkoa. Instrumentaaleista paras on mielestäni Under the Stars.

Pocahontas-soundtrackin kansi on kanssa upea! Kuva on otettu elokuvan kohtauksesta, jossa Pocahontas kohtaa John Smithin ensimmäistä kertaa vesiputouksen höyryjen keskellä. Olen aina pitänyt kohtauksen esteettisyydestä, ja niinpä kansikin on mieleeni. Muuten levy ei voi koreilla esteettisyydellään, sillä takakansi, levy ja kansilehtinen eivät sisällä kuvia. Kansilehtisen sisäpuoli on tosin tehty kuin intiaanien kirjoittamaksi. Ihan niinkuin laulujen sanojen takana olisi nahalle piirrettyjä kuvia, ja nahan ompeleita näkyy lehtisen alakulmassa.

Pocahontas-soundtrackissä on yhteensä 28 laulua. Levyltä löytyy kaikki elokuvan lauletut kappaleet Kaarnamuorin "kuule sydäntäs" -lurituksineen. Levyllä on myös elokuvasta instrumentaaleja lauluja, joista osa on laulettujen laulujen välissä, mutta suurin osa laulujen perässä. En ymmärrä tätä jakoa. Levyn lopusta löytyy vielä kaksi pop-versiota elokuvan biiseistä. Lauletuista lauluista paras on mielestäni Colors of the Wind (yllätys yllätys) ja instrumentaaleista Farewell.

Disney-palapelit

Hyvää uutta vuotta kaikille pari viikkoa myöhässä... Vuoden 2015 ensimmäinen "ihmeellinen" teksti esittelee omistamiani Disney-palapelejä. Ensimmäinen on Notre Damen kellonsoittaja -elokuvasta kohtaus, jossa Esmeralda juoksee pakoon ilmeisesti Frolloa, joka näyttäisi vaanivan häntä kaikkialla. Palapelissä on noin 100 palaa, ja se on lapsuudestani.

Esmeralda-palapeli oli minun palapelini, ja samaan aikaan kun sain sen, pikkuveljeni sai samaan elokuvaan sijoittuvan Quasimodo-palapelin. Tässä helpommassa palapelissä on vain 40 palaa. 

Pocahontas-palapeli oli varmaan lempipalapelini pienenä. Aloitin sen teon aina itsestään Pocahontasista. Tässä palapelissä on 60 palaa, paitsi koska yksi paloista on harmillisesti kadonnut, on siinä paloja vain 59. 

101 dalmatialaista -palapeli on myös pikkuveljeni saama, ja siinä on noin 100 palaa. Tämä on yllättävän hankala palapeli tehdä, sillä kaikilla dalmatialaisilla on niin samankaltainen mustapilkkuinen turkki! Kun veljeni sai tämän palapelin, minä sain Tarzan-palapelin, josta minulla ei nyt ole valitettavasti kuvia. :( 

Minni ja Mikki -palapelin sain pari vuotta sitten avopuolisoltani. Hiirten välinen hali on aivan ihana, ja sitä katsoessa tulee halipula-olo itsellekin. Tässä palapelissä on noin 1000 palaa. Tykkään tosi paljon rakennella palapelejä vielä nykyäänkin, ja tälläinen Disney-aiheinen rakkaus-palapeli oli ihana lahja!

Dominoivia nukkeja

Palaamme nyt siihen aikaan, kun olin pieni tyttönen ja leikin Barbieilla. Tietysti omistin Disney-Barbieja; luulen, että kaikki ovat omistaneet niitä. Tai ainakin kaikki kaverini, joiden kanssa olen joskus leikkinyt Barbieilla. :) Pocahontas-Barbie oli yksi lempparinukeistani. Hänen hiuksiinsa tuli raitoja, kun niitä huljutteli kylmän veden alla. Tietysti heti Barbien saatuani laitoin koko nuken veden alle, ja raitojen ilmestymisestä ei enää myöhemmin ollut iloa. :) Pocahontasilla oli pukunsa lisäksi mukana kampa ja kaulakoru, mutta kaulakoru on hävinnyt jonnekin ajan kuluessa. Omistin myös Esmeralda-nuken, mutta itse nukke meni rikki jo varmaan viime vuosituhannen puolella, jolloin se heitettiin roskiin. :O Esmeraldan mekot kuitenkin jäivät ilahduttamaan muita Barbieita. Esmeraldalla oli mukanaan kaksi mekkoa; hänen normaaliivaatteensa ja roviomekko, sekä tietysti kampa.

Tässä tekstissä päivänvalon näkee myös Notre Damen kellonsoittaja -domino, jota en muista niin hirveästi pienenä pelanneeni. Ehkä pelissä oli liian hankalat säännöt, tai sitten vaihtoehtoisesti liian helpot sellaiset.  Dominossa on kuitenkin hienot kuvat, ja muistan jo lapsena ihastelleeni kannen romanttista kuvaa! :)

Asiasta kolmanteen: minulla on ollut tapanani pienentää kuvia ennenkuin laitan ne blogiin esille. Nyt kysyn teiltä: ovatko kuvat liian huonolaatuisia, pitäisikö minun ladata tänne isompia ja tarkempia kuvia? Yllä olevat kuvat näyttävät ainakin minun silmääni hieman sumeilta ja epäselviltä...