Solo: A Star Wars Story

Toukokuun lopussa ensi-iltansa sai uusin Star Wars -elokuva. Solo: A Star Wars Storysta kirjoitettiin kovasti ennen elokuvan ensi-iltaa, koska sen tuotannossa oli niin paljon vaikeuksia. Esimerkiksi elokuvan ohjaaja vaihtui kesken kaiken, ja tämän takia elokuvaa piti uudelleenkuvata paljon. Itse en näiden tietojen takia ollut kovin innoissani elokuvasta: ja voiko Han Solosta kertovasta tarinasta olla edes innoissaan, jos päähenkilöä ei esitä itse Harrison Ford? ;) Tällä viikolla on uutisoitu, että elokuva tulee näillä näkymin jäämään tappiolle jopa 50 miljoonaa dollaria (!) tehden siitä ensimmäisen Star Wars -elokuvan, joka jää miinuksen puolelle. Itse kävin elokuvan katsomassa kuitenkin (tietenkin!) teatterissa, mutta vasta viime sunnuntaina, puolitoista viikkoa ensi-illan jälkeen. 

HUOM! Arvostelu SISÄLTÄÄ spoilereita!!!!

Solo: A Star Wars Story kertoo alkuperäisestä Tähtien sota -trilogiasta tutun Han Solon tarinan. Elokuva tapahtuu ennen alkuperäistä trilogiaa (ja Rogue Onea) ja esiosa-trilogian jälkeen. Elokuvan alussa pääsemme Han Solon kotiplaneetalle Corellianiin, jossa Han (Alden Ehrenreich) ja hänen tyttöystävänsä Qi'ra (Emilia Clarke) yrittävät päästä pakoon orjuudesta kohti parempaa elämää. Täytyy sanoa, että näiden kahden välinen romanssi ei vakuuta minua yhtään. Tunneside hahmojen välillä ei tunnu uskottavalta, ja olen Sanlen kanssa samaa mieltä siitä, että elokuva olisi toiminut mainiosti ilman rakkaustarinaa: kaksikon kemia olisi toiminut paremmin vaikkapa lapsuudenystävyytenä. Han pääsee pois Corellianista ja tästä alkaa hänen suuri seikkailunsa. Han törmää Tobias Beckettiin (Woody Harrelson), josta tulee hänelle eräänlainen mentori. Hän kohtaa Imperiumin vastaiskusta ja Jedin paluusta tutun Lando Calrissianin (Donald Glover), joka on minusta elokuvan hahmoista onnistunein. Landon mukana kulkee droidi L3-37 (Phoebe Waller-Bridge), joka vaatii droideille tasa-arvoa muiden eliöiden kanssa. L3-37 on toisaalta todella hauska hahmo, mutta toisaalta taas todella ärsyttävä. Han Solon jälkeen tärkein hahmo elokuvassa on kuitenkin Chewbacca, jota näyttelee suomalainen Joonas Suotamo! Hyvä Suomi! Suotamo on onnistunut roolissaan hyvin, ja Chewien sekä Han Solon välillä kehittyvää ystävyyttä on mukava seurata. Jotenkin tämäkin suhde loppujen lopuksi jätti minut kylmäksi, ja olisin kaivannut parin ystävyydelle vielä pidempää kehitysaikaa. 

Solo: A Star Wars Story alkaa minusta hyvin, ja kohtaukset Corelliassa ja Mimbanilla ovat mielenkiintoista seurattavaa. Elokuva alkoi kuitenkin menettää minun kohdalla mielenkiintoaan Han Solon lähtiessä Beckettin matkaan ryöstämään coaxiumia junasta, ja tästä lähtien elokuva huononi silmissäni koko ajan loppua kohti. Elokuva tuntui minusta välillä jopa pitkäveteiseltä, ja porukan seikkaillessa Kesselin kaivoksissa sain tehdä tosissani töitä, etten nukahtaisi! Vaikka kello oli siinä vaiheessa ehkä kolme sunnuntai-iltapäivällä!!! Mikä elokuvasta sitten teki huonon?

1. En uskonut, että Alden Ehrenreich on Han Solo. Ehrenreich oli toki tehnyt perusteellista työtä käyttääkseen Harrison Fordin eleitä ja ilmeitä elokuvassa, mutta ne eivät riittäneet. Elokuva olisi saattanut olla mielestäni onnistuneempi, jos päähenkilö olisi ollut kuka tahansa muu, joku ennestään tuntematon Star Wars -hahmo, vaikka tarina olisikin ollut sama. 

2. En pitänyt myöskään Qi'rasta yhtään. Hahmo oli mielestäni aivan liian sekava: katsoja ei saanut selville, onko hän hyvis vai pahis vai siltä väliltä. Hahmon motiivit jäivät myös ainakin minulle etäisiksi. Vanhoissa Star Warseissa pidän siitä, kuinka mustavalkoinen niiden maailma on: hyvikset ovat hyviä ja pahikset pahoja. Solossa ja The Last Jedissä mustavalkoiseen maailmaan on tungettu harmaan sävyjä, ja se pistää minun silmääni tosi pahasti. "Ovatko hyvät hyviä ja pahat pahoja, jos tapahtuu NÄIN?" -ajatusmaailma ei sovi minun mielestäni Star Wars -maailmaan ollenkaan. Muihin elokuviin kyllä, ja onhan se hyvä että maailmaa ei näytetä mustavalkoisena... mutta Star Wars -maailma voisi silti minusta pysyä fiktiivisen hyvän ja pahan konkreettisena temmellyskenttänä.

3. Elokuva jätti minut kylmäksi, enkä pystynyt samaistumaan hahmojen päämäärään. Musiikki oli mielestäni liian hidasta, eikä siitä tullut jännittynyt olo. Lisäksi tuntui siltä, että seikkailu on jo nähty, ja osa kohtauksista tuntui hyvinkin tutuilta. 

4. Toisaalta elokuvaa katsoessa olo tuntui siltä, että elokuva vaatisi täydellistä Star Wars -universumin tietoutta. Tuntui, että moni asia saattoi olla viittaus johonkin kirjaan, sarjakuvaan tai peliin, ja itselle tuli tunne, että elokuvan täysi ymmärtäminen vaatisi täydellistä taustatietoutta kaukaisesta galaksista. Tästä pääsemmekin viimeiseen ärsytyksen kohtaan....

5. DARTH MAUL!!!!!!!!!!!! Minua ärsyttää suuresti, kuinka hänet on nyt tuotu elokuvissakin eloon!!!! Darth Maul on tuotu henkiin aiemmin ainakin televisiosarjassa ja sarjakuvissa, ja silloin asia ei ole ärsyttänyt minua, koska sarjakuvat eivät mielestäni kuulu viralliseen Star Wars -kaanoniin. Nyt Darth Maul on kuitenkin herätetty henkiin myös elokuvissa, ja se on mielestäni huutava vääryys!!! Tämä tekee Obi-Wanin (lempihahmoni...) teon Qui-Gon Jinnin kuoleman puolesta täysin tyhjäksi, vaikka toisaalta se myös vähentää yhden murhan Obi-Wanin omaltatunnolta. Lisäksi Darth Maulin piti elokuvassa oikein esitellä kaksiteräistä valomiekkaansa.... MIKSI IHMEESSÄ HÄN LAITTAISI VALOMIEKAN PÄÄLLE JUTELLESSAAN HOLOPROJEKTORISSA YHTEISTYÖKUMPPANINSA KANSSA!?!??! Ei noiden kasvojen kanssa tarvitsisi enää leveillä: Darth Maul on tarpeeksi pelottava muutenkin ilman valomiekkaansa! Ja luulenpas katsojien ymmärtävän ilman miekan punaisia teriä, että kyseessä todellakin on sama Darth Maul. Ärrin murrin!!! Jään kytemään tänne ärsytykseni kanssa. 

Herranen aika, tästähän meinaa tulla pelkkä valitusteksti. Siksipä tuonkin elokuvan positiiviset asiat esiin näin loppuun. Chewbacca ja Lando olivat tosiaan onnistuneita hahmoja. Oli siistiä nähdä kuuluisa sabacc-peli, jossa Han voittaa Millenium Falconin Landolta, vaikka mielenkiintoisempi peli olisi varmasti ollut, jos olisi osannut sen säännöt. Elokuva oli visuaalisesti myös aivan upea, ja oli hienoa nähdä erilaisia planeettoja. Visuaalisesti paras kohta oli minusta kuitenkin Kesselin reitillä oleva tähtisumu (vai mikä lieneekään se sumu ollut): erityisesti Imperiumin laivaston näkeminen sumussa oli pahaenteistä mutta ah-niin-upeaa! Kesselin reitillä ollut gravitaatiokaivo ja jättikokoinen avaruushirviö olivat myös todella upean näköisiä! 

Täytyy todeta, että Solo: A Star Wars Story ei valitettavasti ollut minusta onnistunut elokuva, ja se valitettavasti ansaitsi kaikki negatiiviset odotukseni elokuvaa kohtaan. Star Wars: The Last Jedin arvostelussani sanoin The Last Jedin olevan huonoin Star Wars -elokuva, mutta kyllä nyt Solo vei sen huonoimman elokuvan pystin. :( Arvosanaksi elokuva saa kouluasteikolla numeron 7, koska huonoista puolista huolimatta oli elokuva ihan viihdyttävä ja ainakin tunteita herättävä. XD Mikäli haluat lukea positiivisemman arvion elokuvasta, lue Joonatanin arvostelu tästä.

(Kuva on otettu osoitteesta www.impawards.com.)

Star Wars: The Last Jedi

Keskiviikkona ensi-iltansa Suomessa sai uusi Star wars -elokuva: The Last Jedi. Suurena Star wars -fanina minun piti mennä katsomaan elokuva heti keskiviikkona, ja vaihdoin jopa torstain työvuoroa myöhäisemmäksi saadakseni nauttia rauhassa myöhään kestävästä elokuvasta. Tässä tulee ajatuksiani elokuvasta spoilerivapaasti: puhun lähinnä elokuvan alusta ja joistain tapahtumapaikoista, mutta mitään suuria juonipunoksia en paljasta.

The Last Jedi jatkaa tähtien sodan tarinaa siitä, mihin The Force Awakensissa jäätiin. Elokuvan alussa nähtävät alkutekstit ja tuttu musiikki toivat heti liikutuksen kyyneleen silmäkulmaani: nyt ollaan taas "sen jonkin" äärellä. Elokuvassa seuraamme The Force Awakensista tuttujen Reyn (Daisy Ridley), Finnin (John Boyega) ja Poen (Oscar Isaac) seikkailuja avaruudessa. Elokuvan alkuasetelmissa Rey on löytänyt Luke Skywalkerin (Mark Hamill) pyytääkseen jedimestaria opettamaan häntä Voiman saloihin. Samaan aikaan Ensimmäinen ritarikunta on päässyt galaksin johtajaksi, ja jahtaa kapinallisen Vastarinnan emoalusta. Suurempaan rooliin elokuvassa pääsevät Leia (Carrie Fisher) ja Luke, jotka edellisessä elokuvassa vain vilahtivat valkokankaalla. Voiman pimeällä puolella olevien tekemisiä seurattiin myös tarkasti: Snoke (Andy Serkis), kenraali Hux (Domhnall Gleeson) ja Kylo Ren (Adam Driver) saivat roimasti ruutuaikaa.

The Last Jedi suorastaan pursuilee hahmoja, ja suuri hahmojen määrä onkin elokuvan heikkous. Kamera poukkoilee vuorotellen kaikkien luona, ja aina, kun on juuri pääsemässä sisälle yhden hahmon seikkailuun, repäistäänkin katsoja pois hahmon luota ja samaistumisprosessi toisen hahmon kanssa pitää aloittaa alusta. Hahmoja oli liikaa, ja uusista hahmoista amiraali Holdo (Laura Dern) ja DJ (Benicio Del Toro) olivat minusta aika turhia. Onneksi uusi teknikko Rose Tico (Kelly Marie Tran) oli edes jollainlailla hyvä. Chewbaccaa ja droideja nähtiin elokuvassa aivan liian vähän! Mielestäni hyvää hahmonkehitystä nähtiin Kylo Renin kohdalla, ja myös Poe Dameronin hahmo sai enemmän lihaa luiden päälle. The Force Awakensissa pidin kovasti Reystä ja Finnistä, mutta nyt hahmot eivät olleet ollenkaan niin samaistuttavia ja hyviä. Tämä johtui varmasti siitä, että hahmojen ruutuaika oli pienentynyt muiden henkilöiden vallatessa sitä heiltä.

The Last Jedistä puuttui myös tunteikkuutta. Meno The Force Awakensiin verrattuna oli todella laimeaa. Alkutekstit saivat kyyneleen silmäkulmaani, kuten jo sanoin, mutta muuten en liikuttunut tai järkyttynyt suuresti elokuvan missään kohdassa. Hauskoja kohtia elokuva tosin pursusi, mutta niiden vastapainoksi olisin kaivannut sitä itkuakin. The Last Jedi sisälsi useammankin kohdan, jossa tätä kaipaamaani traagisuutta olisi voinut olla, mutta kohtaukset olivat todella pliisuja ja nopeasti ohi meneviä. Huomasin myös, että tuttuja Star wars -musiikkiteemoja oli elokuvassa suhteellisen vähän. Elokuvassa käytettiin aika paljon tehosteena hiljaisuutta. Yksi tai kaksi kertaa täydellinen hiljaisuus elokuvan aikana olisikin ollut toimivaa, mutta nyt sitä tapahtui liian usein. Joihinkin kohtiin olisin kaivannut pauhaavaa ja tuttua musiikkia. En myöskään pitänyt ollenkaan kasinoplaneetasta ja sen tapahtumista; ne eivät sopineet minusta Star wars -maailmaan lainkaan.

The Last Jedi sisälsi paljon hyviäkin juttuja. Elokuva oli jännittävä, ja se piti katsojan otteessaan alusta loppuun. Minusta oli aivan mahtavaa, mitä Luke teki elokuvan alussa Reyn antamalle valomiekalle! Pidin hyvin paljon Luken salapaikkaa asuttavista porgeista, ja erityisesti lintujen kohtauksista Chewbaccan kanssa (leirinuotio-kohtaus oli paras!). Luken ja Reyn treenaamista olisi ollut mukava nähdä enemmänkin. The Last Jedi oli myös hyvin yllätyksellinen elokuva. Useassakin kohtauksessa katsoja luuli tietävänsä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, mutta hahmot toimivatkin vastoin katsojan odotuksia! Tärkeimpien hahmojen puolia alkoi tosissaan miettimään, ja hyvän ja pahan vastakkainasettelu ei ollut enää niin mustavalkoista kuin aiemmissa Star wars -elokuvissa. Tämä oli toisaalta kiehtovaa, mutta toisaalta minusta on ollut mukavaa, että Star warsissa on selkeä ero hyviksiin ja pahiksiin. Ehkä olen vain yksinkertainen. :)

Star wars: The Last Jedi oli toisaalta pettymys, mutta toisaalta se oli taas hyvä elokuva. Kyseessä on sellainen leffa, että se täytyy nähdä useampaan kertaan, ennen kuin elokuvasta tajuaa kaiken, ja ennen kuin voin muodostaa elokuvasta lopullisen mielipiteen. The Last Jedi ei yllä samalle tasolle The Force Awakensin kanssa. Mietin, voiko se johtua siitä, että olemme viime vuosien aikana tottuneet näkemään uusia Star wars -elokuvia, eikä niiden näkeminen tunnu enää niin spesiaalilta. The Force Awakensin ja Sithin koston välillä oli kuitenkin 10 vuotta, ja silloin uuden Star warsin ilmestyminen tuntui niin hienolta jutulta! Yhden elokuvan näkemiskerran perusteella olen kuitenkin sitä mieltä, että The Last Jedi kuuluu Star warsien huonoimpaan päähän. Siksipä annan sille arvosanaksi "vain" 8.

(Kuva on otettu osoitteesta www.impawards.com.)

Lapsuuteni leluja

Aikoja sitten minulta pyydettiin, että kirjoittelisin tekstin parhaista Disney-leluista, joilla lapsuudessani leikin. Nyt ajattelin vihdoin toiveen toteuttaa! Paljon minun lapsuuteni leluja on heitetty roskiin tai lahjoitettu muille, eikä niitä ole enää tallella kuvattavaksi. :( Meillä ei myös lapsena ollut hirveästi Disney-aiheisia leluja, vaikka leluja aika paljon olikin. Niinpä listalla on vain viisi eri kohtaa. Kohdat eivät ole paremmuusjärjestyksessä.

BARBIET

Ehdottomasti suosikkilelujani lapsuudessa olivat Barbie-nuket. Disney-aiheisia nukkeja minulla oli lapsena Pocahontas ja Esmeralda - Qui-Gon Jinnin olen saanut myöhemmin.  Esmeralda-nukke itsessään heitettiin ammoisina aikoina roskakoriin, mutta sen vaatteet ovat säilyneet. (Alunperin nukke näytti tältä.) Barbieita esittelin ensimmäisen kerran tässä tekstissä, mutta otin mummulassa käydessäni parempia kuvia Pocahontasista ja Qui-Gonista, joten voin esitellä heidät uudelleen (jedin ensimmäistä kertaa), jos haluatte. 

TARZAN

Tarzan oli oikeastaan veljeni lelu, mutta muistan minäkin joskus leikkineeni sillä. Tarzan-paketissa apinamiehen mukana tuli kaksi paviaania, joista toinen on hävinnyt johonkin. Meidän leikeissämme Tarzan oli aina hirveän aggressiivinen tyyppi - johtunee lelun ilmeestä. :) Tarzanista ja paviaanistakin otin useampia kuvia, joten voin heidät esitellä blogissa tarkemmin, jos haluatte.  

KARAKASETTI

Karakasetteja meillä oli kaksi kappaletta. Niiden A-puolella esitettiin Disney-elokuvien lauluja, mm. Tuulen värit, Se on kuin yö ja Hakuna matata. B-puolella samoista lauluista esitettiin vain säestys, ja laulut sai itse laulaa päälle mukana tulleen laulukirjan sanojen avulla. Näitä kuuntelimme aina pitkillä automatkoilla. Meillä oli myös satukasetteja ainakin Tuhkimosta, joissa satu kuului kasetilta, mutta samaan aikaan sitä pystyi seuraamaan mukana tulleesta satukirjasta. Karakasetit olivat minusta lauluineen kuitenkin parhaita. 

PELIT

Meillä oli pari Disney-aiheista lautapeliä: Nalle Puh -muistipeli ja Notre Damen kellonsoittaja -domino. Dominoa muistan tykänneeni pelata kovastikin, varmaan kauniin Esmeraldan takia. :) Lisäksi meillä oli paljon palapelejä, jotka olen esitellyt jo aiemmin täällä.  

McDONALD'S-LELUT

Aina välillä kävimme lapsena syömässä Happy Meal -ateriat mäkkärissä, ja näihin aterioihin kuului oleellisesti lelu. Lelu oli varmaan lapsena parasta aterioissa, ei se itse ruoka. :) Aina välillä mäkkärin leluvalikoimaan ilmestyi Disney-aiheisia leluja, joita meillä oli yllättävän paljon! McDonald's-leluja meillä ei ole enää tallella, tai ainakaan en löytänyt niitä, joten alla olevat kuvat on kaivettu esiin netistä.

Näistä meillä oli Mulan, Khan-hevonen, Pikkuveli ja ehkä Shan Yu.

Näistä meillä oli Esmeralda, gargoilit ja Quasimodo.

Näistä meillä oli siamilaiset kissat ja Jalo.

Näistä meillä oli Hercules, Megara, Hades ja hydra.

 

Millaisia Disney-leluja teillä oli lapsuudessa? Oliko jollakulla samoja leluja kuin minulla?

 

McDonald's-lelujen kuvat otettu osoitteista: http://i.ebayimg.com, http://www.thorndon.co.nz ja https://s-media-cache-ak0.pinimg.com.

Pääsiäismunat

Tänä pääsiäisenä minua muistettiin yllättäen pääsiäismunilla. Saimme mieheni kanssa Frozen- ja Star wars -pääsiäismunat, ja sukupuoliodotusten mukaan minä halusin avata Frozenin. Frozen-munan suklaa ei ollut erityisen hyvää, se oli itse asiassa aika paljon tummaan suklaaseen vivahtavaa. Kyllähän sen toki söi ja siitä nautti! :) Kinder-munissa on silti mielestäni paras suklaa. Frozen-munasta sain suloisen Olaf-leimasimen.

(Tähän tulisi kuva Star wars -munan yllätyksestä, mutta mieheni ei ole avannut sitä vielä!!! :O En ymmärrä ihmisiä, jotka eivät syö herkkuja heti-tänne-kaikki-nyt -periaatteella, niinkuin minä... XD Mutta kuva tulee, kun muna on avattu ja syöty! Jos muistan sen ottaa...)

JA nyt tekstiin on päivitetty kuva upeasta Star wars -kiekosta, joka vihdoin kuoriutui munan sisältä. Kiekkoa voi lennättää tuon heittojutun avulla, ja kiekkohan lentää (kerrankin!) todella hyvin ja pitkälle! 

Frozen ja Star wars -munien lisäksi söimme monta Kinder-munaa. Vanhempani olivat ostaneet ison satsin Kinder-munia virpojille, mutta heillä oli käynyt pikkuisia noitia ovella vain kolme kappaletta. Niin suurin osa Kindereistä jäi heille ja meille ja veljelleni syötäväksi. :) Osasta Kinder-munista yllätykseksi tuli hahmoja elokuvasta Doria etsimässä.

Nemon ja Doryn alla on renkaat, ja kun kaloja liikuttaa pintaa pitkin, kalat heiluvat kuin uisivat. Nemon ja Doryn saa kiinni toisiinsa edessä ja takana olevien kiinnityspidikkeiden avulla. Hank-mustekala muuttaa väriään oranssista punaiseksi lämpötilan perusteella. En ainakaan vielä testannut tätä värivaihtelua.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ VIELÄ KAIKILLE!!!! 

Saitteko te pääsiäismunista tänä vuonna Disney-aiheisia yllätyksiä? 

Tauluja ja tyynyjä

Kotonamme vierailijat voivat pienistä yksityiskohdista päätellä, että talossamme asuu Disnörtti. Jos elokuva-, kirja- tai cd-hyllyä ei tule katsoneeksi, on asunnossamme aikaisemmin esiteltyjen Aku Ankka -jakkaran ja korttiseinän ohella muitakin Disneymäisiä sisustuselementtejä, joista päätelmän voi tehdä. Alla pari sohvatyynyä ja taulua, joita kotoamme löytyy. Makuuhuoneessamme on lisäksi upea Disney-taulukokoelma, mutta siitä kuvia joskus myöhemmin. :)

Sohvatyynyjen joukkoon on maastoutunut Mikki ja Minni. Kuva otettu vanhan sohvan kanssa, nykyään meillä ei ole enää mieheni vanhaa nahkasohvaa, vaan PALJON tyylikkäämpi sohva! ;)

Keittiöstä löytyy pari Mikki ja Minni -taulua.

Olohuoneemme seinää koristaa jättimäinen Star wars -taulu! <3

Darth Vader -korvakorut

Viikonloppuna olin vierailemassa ystäväni luona Mikkelissä, ja kävimme siellä Pannukakkutalossa syömässä. Ihmetykseni oli suuri, kun ravintolassa myytiin korvakoruja - ja eräät tietyt korvikset pistivät erityisesti silmiini. Hetken ostopäätöstä tehtyäni ostin itselleni upeat Darth Vader -korvakorut! Korut on tehnyt muotoilija Juuso Kolehmainen (jonka näyttely ravintolassa oli) laserilla puuhun kaivertaen. Nämä kyllä laitetaan päälle tulevien Star Wars -elokuvien elokuvanäytöksiin! :)

Star wars -lasit

Joskus aikaisemmin olen valitellut, ettei minulla ole yhtään Disney-lasia, ja mukejakin on vain pari. Barcelonan Disney Storesta menin sitten ostamaan kaksi lasia, sillä yksi olisi ollut liian vähän ja suurempi määrä hankala kuljettaa. Ostin kaksi Star wars -aiheista lasia, sillä olen myös kova Star wars -fani! Ja Disneyhän omistaa nykyään Star warssit, joten intoilen kummastakin fanitukseni kohteesta entistä enemmän! Näistä laseista on ollut hyvä juoda vettä kuumalla säällä, sillä lasi ei tyhjene hetkessä. :) 

Olen näköjään ottanut nämä kuvat, kun laseissa on ollut kiinni vielä kaikki viivakoodi- ja hintalappuset, älkää välittäkö niistä. Luvassa on vielä yksi, suloinen postaus Barcelonan hankinnoista. :) Tekstiaiheita kuitenkin piisaa eteenpäinkin! Esimerkiksi tänään onnistuin kuluttamaan suuren osan palkastani Disney-aiheisiin nettiostoksiin... Hupsista!

Barcelonan Disney Store

Olin mieheni kanssa häämatkalla Barcelonassa 30 asteen kuumuudessa viikon verran. Niin kuin kaikissa kunnon suurkaupungeissa, myös Barcelonassa oli Disney Store, jejjj!!!! Suunnistin sinne jo heti ensimmäisenä päivänä ostoksia tekemään. ;) Tuon kerran piti jäädä ainoaksi, mutta jostain kumman syystä kauppa veti minua puoleensa, ja kävin siellä shoppailemassa vielä viikon loppupuolella. Alla on "salakuvia" Barcelonan Disney Storesta, sillä en vain viitsinyt vetää kaupassa järkyttävän kokoista järkkärikameraa nenälleni kuvia varten... Pidin kameraa kaulassa, ja napsin alla näkyviä salakuvia, joista jotkut onnistuivat, jotkut eivät. :)

Barcelonan Disney Storea ei mainostettu ulospäin kauhean suuresti, ja sen ohi olisi voinut helposti kävellä, ellei olisi tiennyt, mistä etsiä kauppaa.

Tsumtsumeja! Minä vannoin, etten haksahda näihin, mutta kuinkas sitten kävikään... Toisella käyntikerralla myyntiin oli tullut juuri Aladdin-tsumtsumit, jotka oli kuulemma myyty loppuun monesta muusta Disney Storesta silmänräpäyksessä!

Star Wars- ja Marvel -osasto oli ensimmäisen kerroksen perähuoneessa.

Apua! Meninkin naimisiin hirveän Hulkin kanssa!

Toinen kerros oli varattu prinsessoille, ja siellä soi ihanan hempeä musiikki. Yksi kokonainen seinä oli varattu Fronenin siskoksille. En saanut tähän "salakuvaan" tarpeeksi hyvää tunnelmaa... :(

Pehmoleluosasto! Myös minun ostama pehmolelu vilkuilee piilostaan kameraa kohti... ;)

Kaksi kauppareissua - kaksi kauppakassia! Esittelen myöhemmin varsinaiset ostokset. :)